Soutustadion ennen ja nyt
SOUTUSTADIONIN HISTORIA
Soutustadion on helsinkiläinen maamerkkirakennus Taka-Töölön kauniilla ranta-alueella, Toivo Kuulan Puiston ja Sibeliuspuiston välisellä rantabulevardilla.
Arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema rakennus valmistui 1939, ja sen oli tarkoitus palvella Helsingin vuoden 1940 kesäolympialaisissa, jotka jouduttiin kuitenkin sodan vuoksi perumaan. Muista Helsingin ikonisista rakennuksista samanlaisen mutkan on kokenut esimerkiksi Lasipalatsi, joka valmistui vuonna 1936 palvellakseen olympialaisten ajan kansainvälisten vieraiden media- ja viihdekeskuksena. Vuoden 1952 olympialaisiin Soutustadion restauroitiin, mutta vesialue huomattiin liian tuulialttiiksi soutukilpailuja varten, joten Meilahteen rakennettiin väliaikainen stadion kilpailuja varten.
Vuodesta 1959 vuoteen 1996 rakennuksessa toimi kesäaikaan menestyksekkäästi Hilkka Kinnusen johtama Operettiteatteri.
Soutustadionin uusi elämä
Operettiteatterin lopettamisen jälkeen Soutustadionin historiallinen ja kaunis funkkisrakennus seisoi vailla käyttötarkoitusta 26 vuotta. Nyt Soutustadion Helsinki oy palauttaa rakennuksen ja alueen niille kuuluvaan arvoon.
Kesällä 2022 alueelle avattiin merellinen terassiravintola-alue. Kesällä 2023 toiminta laajenee, kun Soutustadionin rakennus saneerataan käyttökuntoon ja katetaan, minkä myötä Soutustadionin omat ohjelmatuotannot alkavat. Samalla ravintola- ja kahvilatoiminta saa lisää muotoja.
Kehityksestä ja kuulumisistamme pysyt kärryillä seuraamalla meitä Instagramissa ja Facebookissa.
Lämpimästi tervetuloa ravintolamme antimien ja ehkäpä Suomenlahden hienoimpien terassinäköalojen äärelle!
Mietitkö, miten löydät meille? Saapumisohjeet ovat täällä.
TARINOITA JA MUISTOJA SOUTUSTADIONISTA
Soutustadionin yhteislauluiltamat
Lotta Wennäkoski kertoo muistojaan yhteislauluiltamista äitinsä Anna-Maija Niinivaaran kanssa aina 70-luvulta alkaen
”Kävin 1970-luvulla, ollessani alle kymmenvuotias, ahkerasti äitini kanssa Sulasolin yhteislaulutilaisuuksissa, joita oli kesällä vuoroviikoin seurakunnan laulutilaisuuksien kanssa. Vetäjät vaihtelivat, ja paikalla oli aina harmonikansoittaja säestäjänä.
Muistelen syöneeni eväitä ja laulaneeni mukana – suosikkejani olivat tuolloin esimerkiksi Tähti ja meripoika sekä Vaasan marssi. Näkymä avautui merelle ja ilta-aurinko paistoi silmiin; Soutustadionilla esitettiin myös kesäteatteria tai operetteja ja katsomon alaosassa ”näyttämöllä” oli niiden lavasteita. Melojat lipuivat usein stadionin edustalle kuuntelemaan laulua, ja Merimelojien majalla saatettin tanssia.”
Yhteislaulutilaisuudet radioitiin ainakin 70-luvulla
”90- ja 2000-luvulla kävin muutaman kerran uudestaankin, äiti kun oli jatkanut käymistä koko ajan, kunnes yhteislaulut siirtyivät sitten muualle.
Erityisenä viihdykkeenä olivat Sulasolin näitä tilaisuuksia varten julkaisemat laulukirjat, joihin äitini oli kirjannut päivämääriä, joina kyseinen laulu oli ennen tullut lauletuksi. Sivuille oli myös tallentunut muunlaisia kommentteja kuten laulujen yhteydessä kerrottuja anekdooteja.
Yhteislaulutilaisuudet myös radioitiin ainakin 70-luvulla. Rajasaarentiellä asunut isoäitini kuunteli niitä usein radiosta, vaikka pystyi toki myös omalta parvekkeeltaan kuulemaan laulannan.
Äidin syntymäpäivät upeissa maisemissa
Kesällä 2020 äitini Anna-Maija Niinivaara vuokrasi vielä Soutustadionin omiin heinäkuisiin syntymäpäiväjuhliinsa, vaikka stadion oli tuolloin jo suljettu yleisökäytöltä. Paikalle järjestettiin luonnollisestikin harmonikansoittaja, ja päivänsankari oli valinnut yhteislaulut. Vieraat istuivat katsomossa (korona-ajalle sopivan väljästi) ja tarjoiluna jaettiin kaikille jäätelötikku sekä vissypullo.
Näköala avautui paitsi merelle myös sopivasti päivänsankarin ensimmäiseen työpaikkaan Päiväpirttiin. Moni vieraista mainitsi, ettei ollut koskaan ennen käynyt Soutustadionilla, vaikka se onkin tunnettu helsinkiläinen maamerkki.”
Onko sinulla Soutustadioniin liittyvä tarina tai muisto?
Jos sinulla on omakohtainen tai vaikkapa sukulaisen kautta välittynyt Soutustadion-kokemus, kuulemme siitä mielellämme! Luvallasi myös julkaisemme sen kotisivuillamme ja somekanavissamme – nimellä tai anonyymisti, miten vain haluat.
Voit lähettää tarinasi siihen liittyvine mahdollisine kuvineen osoitteeseen info@soutustadion.fi, niin olemme yhteydessä!
